lauantai 18. lokakuuta 2014

Virossa

Viron visiteerauksia -sarjassa tällä kertaa: 
10.-12.10. Tallinnassa Ekin jengin ja 2.-6.11. TST:n kanssa oli rattoisaa.

"Åkero Linen" Finlandia-aluksella lähdettiin Länsisatamasta ja syötiin runsas laiva-aamiainen.
Tallinnan rannassa leijui iso heliumpallo, joka nousi "näköalatorniksi" halukkaille.
Toompeanmäellä 4 maisemankatselupaikkaa ja Matiesen punkkumyymälässä espanjalaisia laatuviinejä.
Kahvila Maiasmokk oli kaupungin vanhimpia. Katkarapusalaatti, kahvi ja konjakki maistuivat iltapäivällä.
Palatessa vastaantuleva nainen osoitti poplarinhelmaani: nauroimme, koska se oli "juoponnapissa".
Bizet's Carmenissa Rahvusooper Estoniassa laulettiin ja soitettiin antaumuksella. Carmenina oli gruusialainen mezzo Stella Grigorian ja Don Joséna belgialainen tenori Mickael Spadaccini.
Amarillossa sitten yöpalana nakkeja muistuttavia pötköjä majoneesilla. Yömyssyä säestettiin mm. Kodin kynttilät-yhteislaululla.

Käveltiin Kadriorgi-puistoon. Vastaan tulivat aluksi Kumu-taidemuseo, presidentin asunto, linna ja Japanilainen puutarha. Laululava oli laaja, sille mahtui 100000 ihmistä. Siellä harjoittelivat nyt vaijerilla putoajat kaaren päältä. Vuoden ajan olivat jo saaneet käyttää paikkaa. Kajautettiin yhdessä lavalta malliksi "karjalaisten laulu", sen eka säkeistö.
Rantaa pitkin palatessa ei päästy enää Narvamaantielle - ülikoolin kohdallakin törmäsimme umpiperiin.
Rotermannin juustopuodista ostetuista valmiiksi leikatuista palasista muodostui päivällinen hotellihuoneessa.
Sylva-operetti kruunasi illan. Se tunnetaan Kalmanin kauniina Mustalaisruhtinattarena. Kahdessa ensimmäisessä osassa esitettiin tutuimmat laulut mm. Muistathan kai.

Sunnuntaina kohteet bussilla olivat Teletorni ja Botanic garden. Metsäkävelyllä vastaan tuli Piritajoki ja sen ylittävä kävelyriippusilta.
Vanhassa kaupungissa vielä poikettiin pizzakellarissa. Jalkapallon kannattajia torilla, sen infrapunalla lämmitetty terassi veti puoleensa.
Illansuussa laulu Sataman valot käväisi mielessä. Laivalla nautittiin buffetillallinen ja käytiin Bar Nosturi-katsomossa cavalla ja kuuntelemassa laulusolistia. Marketista vielä edulliset longkero ja viinipänikkä -ostokset.


2.-6.11. Pärnun kylpylässä
M-poikien bussilla oli kätevää matkustaa: Turun linja-autoasemalta moottoritietä "yhden pysähdyksen taktiikalla" Katajanokalle, jossa kuski jakoi matkakortit laivaan. 2½ tunnin seilailun jälkeen bussin vaihto Tallinnassa ja nokka kohti Pärnua. Majoittuminen Viking SPA-kylpylään ja suoraan illallispöytään.

Aamupäivisin oli hierontoja ja muita hoitoja, iltapäivällä vapaata ja saunomista. Pärnun vanhakaupunki oli sekoitus vanhaa lauta- ja kivirakennuksia mutta myös uutta arkkitehtuuria varsinkin ostoskeskuksessa. Kävelykadulla vilskettä vaikkei autoruuhkaa muualla kuin Via Baltica E67-tiellä.
Pohjalaisen porukan pitämä lauluilta. Raissa ja Mikola soittivat ukrainalaiskonsertissa slaavilaisia ja mustalaislauluja, lopuksi tunti tanssia.

Pärnujoen takaisessa kaupungissa ei erikoisempaa. Beach'illa rentouttavaa kohinaa ja tuulta. Taas lauluilta, jonka jälkeen cavaa ja korttipelipaikalla laulua+vitsejä, kavereita poikkesi ryypylle ohimennessään.

Iltapäivällä 5 tuntinen Latviareissu: kierrettiin rantahuviloita katsomassa, kiivettiin harjulle ja muutamat näköalatorniin. Kesällä olisi ollut turistiruuhkaa. Latvian puolella merenkulkumuseo, joka aiemmin oli toiminut oppilaitoksena. Rantaravintolassa syötiin kokonainen taimen ja hotellin tarjoama vadelmajälkiruoka, jota ei ollut ohjelmassa.

Paluumatka 130km huoneiden luovutuksen jälkeen ja 4,5 tunnin viipyily Tallinnassa. Oltiin etuajassa Turussa koska ei haluttu välipysähdyksiä. Eestinkielen kivat sanat naurattavat vieläkin.

tiistai 19. elokuuta 2014

Kulttuuripläjäyksiä 2014/7-

Loppuvuoden pläjäyksiä lisään aina kun tulee uusia.
14.7. Lappeenrannan kesäteatteri
Olavi Virta musikaali oli ihan verraton. Vaikka hänen feat-esityksiään on muuallakin. Nuori ja vanha Ola vaihtoivat kertojan rooliaan mut molemmat osasi laulaa! Tanssiesityksiä paljon. Eivät muistaneet huomioida hänen kuolinpäiväänsä joka oli tänään.

19.7. Matti ja Teppo -näytelmä Samppalinnan kesäteatterissa
Ihmettelin varamanun ja I. Sulinin oloa hömppäohjelmassa. Näytelmän pilasi kolmeen kertaan (ohjelmaan kuuluva) renttu, joka kävi edessä ilmoittamassa, että "Turku on Suomen persereikä".

22.7. Ukko-Pekka-risteily
Loistokari (oik. Kauppakari) päätepisteenä saari-buffet'eineen ja laituritansseineen. Lämmin ja kaunis ilta oli bonusta näin epävakaisen sään aikana.

27.7. Ilta Saimaalla konsertti
Ruokolahden kirkossa. Siellä myös Edelfeltin patsas pihalla ja kuuluisa maalauksensa kivireliefinä (osa). A. Kivekäs harmonikka, T. Lehtonen tenori ja viulu sekä K. Kanto tenori. Puhdasta, virsi- ja harrasta musiikkia mm. Merikannolta ja Kuulalta. Harvemmin kuultuja Ave Maria -sävellyksiä.

11.-13.8. Hki-Stocholm -risteily
Samalla saattoi vertailla M-haminan ja Tukholman saaristonäkymiä aikaisempaan Turun saaristo-risteilyyn: oli jylhempää saa mökkejä 4h matkan ajan, sitten ne päätttyivät. Mutta kesäinen Tukholma näytti parhaat puolensa: kauniit rakennukset ja iloinen ihmisvilinä.
Vain keski-ikäisten miesten kova pyöräilyvauhti kellonsoittoineen häiritsi. Sanoivat näitä memiksiksi.
Koska Mariella-laiva viipyi 5,5 h satamassa, saattoi maissa käydä Skanssenilla ABBA-museossa. Paitsi rekvisiittaa, pukuja, soittimia ja demoja virtuaalisen yhtyeen kanssa laulamista oli esillä eri kymmenlukujen soitin- ja tallennuslaitteiden historiaa. Samoin voi valita katsottaviksi eri vuosien ruotsalaisia iskelmä- ym. muusikoita kappaleineen.

31.8. Vaakahuone
P.O. Kangas oli kutsunut ravintolansa päättäjäisiin Lasse L:n laulattamaan asiakkaitaan. Ainakin sen ajan jonka olin paikalla kaveri puhui Hesan keikoistaan, niiden matkakustannuksista ja lauloi itse hesanmurrelaulun. Ei ottanut tulta turkulaisiin, jotka tuskin koskaan olivat kuulleetkaan moista piisiä.

25.9. Harlem Jazz Club
Lavalle oli tungokseen asti soittajahalukkaita. Esitetyt kappaleet olivat tällä kertaa tuttuja eikä mitään diipa-daapoja, joissa solisti soittaa itselleen tai esittelee improvisointikykyjään eikä kuulija pysy mukana.
Minulle harvinainen uusi soitin oli sähköhaitari ja sähköinen nuottikirja. Viimeksimainittuja käyttävät kuulema nuoret soittajat. Itse en jaksaisi kuvata kaikkia repertuaarini nuotteja sinne.

18.10. Turun soitannollisen kerhon 80v-konsertti
Konserttitaloon joutui liputon jonottamaan melkein tunnin kylmässä ulkosäässä. Vasta ennen klo 14, jolloin tilaisuuden jo piti alkaa, lisättiin toinen lipunmyyjä. Kun sekään ei auttanut, loput "pääsivät" sisään liputta maksamalla 10€ kassalle.
Pari tusinaa kappaletta laulettiin ja soitettiin aina eri laulusolistien ja juhlaorkesterin voimin. Aiheena olivat turkulaiset säveltäjät, soittajat ja esittäjät, kuten P. Viherluoto, Matti ja Teppo. Juontaja M. Heikkilä ja hanuristi Louna kertoivat hauskoja kaskuja.

21.10. Turku Ensemble 30v
Konsertissa WAMissa oli ohjelmistossa Mozart, Haydn ja Brahms. M:n pianokvartetossa Eveliina Kytömäki soitti kauniin taidokkaasti ja muutkin soittivat puhtaasti.
H:n Divertimento B-duuri oli puhallinkvinteton juhlaa. Väliajan jälkeen B:n Jousisekstetto nro2 G-duuri oli nautittavaa musisointia - osin soitinten välistä vuoropuhelua.
Tuolien kääntäminen viime kevään asennoista 180 astetta saattoi tehdä akustiikan sopivammaksi (katosta riippui lisäksi näyttelyn paitoja).

25.10.  Gospelkonsertti
Raision Martisaliin oli kokoontunut Raision VPK:n soittokunta, johon kuului 23 puhaltajaa ja kapellimestari. Esityksiä täydensivät acapellana Pyhän Martin laulajat. []

26.10. Riihiharmonikkojen 5v-konsertti
Riihikosken Mäkiäistentalo oli aivan täynnä, kun 12-henkinen harmonikkaorkesteri (+rumpali ja basisti) esitti harjoittamiaan 19 kappaletta. Kaikilla oli 5-riviset harmonikat ja ekat sota-ajan kappaleet soitettiin vanhoilla hanureilla. Kutsuttu vieraileva yhtye soitti ammatitaidolla 6 sävellystä. []

28.10. Konservatoriolaisten viulukonsertti
WAM-taidemuseossa soittivat kaksi nuorta lupaavasti Sibeliuksen, Debussyn ja Bramsin musiikkia. Esitteessä olisi toivonut tietoja heidän CV:tään, opettajistaan ja viuluistaan. Suurimman urakan teki kuitenkin heidän pianosäestäjänsä, joka oli kahta kappaletta lukuunottamatta koko ajan mukana. Sitäpaitsi hän joutui itse kääntämään nuottisivuja. []

30.10. Harlem Jazz Club
Lavalla esiintyi ensimmäisenä legenda: Matti Heinivaho soittajineen. Vuoroin vibrafonisoittoa ja laulua. Jazz-esitykset hän keskeytti suositulla sikermällään Tunturin juurella, Lännen tie,... Ilta jatkui housebandin esityksillä. Henk.koht suosionosoitus sattui arpaonnella, jonka levypalkintoa hakiessani suurempi palkinto oli laulusolisti-onnettaren halaaminen.

1.11. Naantalin harmonikat
Kristoffer-salissa järjesti Naantalin vanhustentuki ry ilmaiskonsertin. 20 soittajaa esitti lähes klassiset 20 hanurikappaletta E. Ukkosen johdolla, solistina hanuristi-laulaja Simola. Soitto oli senioriyleisön mieleen ja encorena soi komeasti Säkkijärven polkka. []

27.11. Harlem Jazz Club
Börsin yökerho oli tupaten täynnä jazz-yleisöä, kun eka tunnin soitti Turun Seudun Musiikkiopiston Big band, johtajansa, Carlos D´ll Puerton luotsaamana.

9.12. Päättäjäiset sydänpotilasyhdistys Sepoilla
Melkein 30v toiminut yhdistys lopetti toimintansa Heikkilän kasarmin sotilaskodissa juhlallisesti: ohjelmassa oli primusmotorin M. Laaksosen historiakatsaus, ansiomerkkien jako, joululauluja haitarisäestyksin ja diaesitys vuosien toiminnasta. Kulinaarista puolesta huolehtivat vihreät sisaret tarjoten glögiä, riisipuuroa ja kahvia joulutortun kera.

10.12. Kvartetti Logomossa
Suosittu engl.näytelmä neljästä taiteilijasta vanhainkodissa. "Trilogian" viimeinen osa aikaisemmin nähdyistä Viimeinen valssi ja Vielä ehtii. Ronskina naurattajana toimi pääasiassa R. Salmi. Virkeä, rehevä ja iloinen A.-L. Peuhu oli "liian nuorekas" vanhainkotiin. Näytelmä loppui vaikuttavaan esitykseen, jossa playbackinä lauloivat taiteilijat näyttävissä roolipuvuissaan. Oiken oopperan elämys tuntui. Tuttuja työtovereitakin istui katsomossa. Iltaa latistivat vain syysmyrsky ja pysäköintipaikkojen niukkuus toisella näyttämöllä esiintyneen nuorisoidolin vuoksi.

20.12. Jouluoratorio
 Bachin kantaatit I-III Mikaelinkirkossa elävän musiikin elämyksenä oli nautittavaa. Solisteja täydensivät kolmen poikakuoron nuoret äänet. Pori Sinfoniettaa johtanut kapellimestari J. Söderblom taas teki suurimman työn 1,5 tunnin konsertista. Soittajista kontrabasisti ja oboisti taas erottuivat monasti. Kivikirkon sali oli oiva 300v vanhalle mutta aina kauniille musiikille. Jauchzet!

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Kulttuuripläjäyksiä

Kulttuuritapahtumiin osallistumisiani alkuvuoden aikana. Pikku kommentit tuovat tapahtumat mieleen.

11.1. Kiviä taskussa
Jo 10 v pyörinyt kahden miehen komedia englantilaisella huumorilla.

18.1. Oot sä onnellinen?
Tragikoomisia tarinoita "C-rapun naisista". Talon C -rapussa asuu 15 eri-ikäistä naista: sinkkuja, kotiäitejä, yksinhuoltajia, uranaisia, eläkeläisiä… Mistä he haaveilevat, mitä pelkäävät, miksi he valehtelevat tai vaikenevat? Ovatko he onnellisia? He kaikki ovat tunnistettavia, tavallisia suomalaisia naisia. Jotkut heistä elävät värikästä, jotkut taas hyvinkin ankeaa arkea. Kun nämä naiset kertovat tai laulavat suorasukaiseen tyyliin ja huumorilla elämästään, ei katsoja voi olla varma pitäisikö hänen itkeä vai nauraa. Esiintyjinä Minna Kivelä, Eeva Litmanen, Reetta Ristimäki, Jussi Tuurna.

18.3. WAM esp.pianomusiikkia (+kitara)
Tunnettujen klassisen musiikin espanjalaisten säveltäjien tuotantoa.

15.3. Turun harmonikkakerhon viihde- ja tanssiorkestereiden iltamat
 Vapari-nimisessä kalliotilassa Kaarinan keskustassa. Viihdeorkesterin kapellimestari K. Tiistola nousi aina päkiöilleen kun hän halusi soitettavan fortessa.

15.4. Haitarimatinea Kaarina
Opettajamme valmentamat oppilaat yksin tai ryhmissä esiintyivät.

29.3. Iltamat Ruskotalo
Hyvin juonnettu haitarikonsertti päättyi 1½ tuntiin tanssia.

23.4. H:gin kaupunginteatteri: Vielä ehtii
Kvartetin ja Viimeisen valssin tyylinen komedia. Elokuvistakin tutut ammattilaiset naurattivat todentuntuisessa kertomuksessa. Tapaninen mainiona kyynikkona.

24.4. Tove Janssonin näyttely Ateneumissa
Valtava ja monipuolinen tuotantonsa sai huokaisemaan kunnioituksesta.

26.4. Haitarimatinea Lieto
Ohjelma kuten matineoissa/oppilasnäytöksissä.

27.4. Mynämäen mieslaulajat
Mietoisten maamiesseurantalolla pidetty Unohtumaton ilta -niminen konsertti kertoikin sen että esitetyt kappaleet olivat slaavilaista musiikkia. Yli 30 miehinen kööri oli hauskakin: kun 2. encorekappale Kalinka oli taitekaohdassaan, yleisön keskeltä nousi laulaja jatkamaan seuraavaa säettä. Kuoron johtaja Kristina Raudanen kutsui hänet mukaan eteen ja hänpä olikin pukeutunut samoin kuin muutkin eli järjestetty mutta yllättävä juttu!

4.5. Viihdekuoro Saimaa Song konsertti,
Imatran kulttuurikeskus Virrassa nimellä "Tie mittaamaton". Sekakuoron miesjäsenet olivat vähemmistönä, kuten tavallista.  Ohjelma oli sopivaa sekoitusta tutuista iskelmistä, jopa musikaalikappaleista (Timo M. kitarasolistina Tuska-kappaleessa.)

21.5. Konsertti Tainionkosken kirkko
Suvisia, hartaita ja useita Konsta Jylhän sävellyksiä. Esittäjinä kanttori Vesterinen kuoroineen, jotka valmentanut.

24.5. Haitarimatinea Piikkiö
Kirjastossa esitetty ohjelma kuten matineoissa/oppilasnäytöksissä.

28.5. Piknic Maarianhaminaan
 Kaunis Turun saaristo näyttäytyy puolen päivän risteilylläkin. Laivan vaihto ja paluu uudella Viking Gracella kruunasi matkan.

6.6. Pyykkärit -näytelmä Hiljan pihalla Imatralla
Viisi mummoa lausuili vuoronperään sutkauksia miehistä, rakkaudesta, iloista, suruista, sairauksista,... Siinä se juoni 45 minuutin pyykkärimummojen esityksessä olikin. Vaikka vitsit olivat vanhoja, ne purivat vanhaan kuulijaankin.

29.6. BB Jumalanpalvelus
Imatran srk:n kanttori Johannes Vesterinen oli sovittanut musiikin puhaltimille. Gospelkuoro Akasia ja Imatran srk:n Soulband.

1.7. BB-teltta Imatralla
UMO & club for five oli parasta Glenn Miller -antia. UMO ainoa jo maineensa saanut BB.

2.7. Aikuinen nainen -musiikkinäytelmä
Kruunupuiston kesäteatterin sarjassa suomalaisia laulajia kesäteattereiden muisteluissa. Tunnetuin vesiintyjä oli Sinikka Sokka; itse Paula K:kin mukana 3:ssa esityksessä.

5.7. Risteily Saimaalla
M/S Catarinalla kävimme 10 tunnissa Puumalan Niinisaaressa syömässä.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kevättä ilmassa

On taas luonnon virkein aika alkanut.

Mikkolan puutarhassa vierailee runsaasti pikkulintuja, ja niiden touhuja on kiva katsella. Talitiaiset alkavat titityynsä jo aamuhämärässä 4 aikoihin. Nuotti on lyhentynyt pelkäksi TI:ksi.
Eräs aamu heräsin, kun talitintti nokki ikkunasta kittiä.

Eilen tuli vihervarpunen aivan ikkunan eteen åkeron oksalla ja pulputti ominaisesti. Jopa neitoperhonen ojenteli ikkunalla siipiään, kun puhalsin hellästi lämmintä ilmaa siihen.



Idänsinililja-mattoja on levinnyt puutarhaan, sinivuokotkin kuurin varjossa vielä kukkivat. Rentukoiden vahvaa keltaista täällä idässä saa vielä odottaa vaikka Turussa ne jo kellersivät runsaina. Vein orvokkeja haudoille.

Virusinfektiot saastuttuivat tiekkariani. Pääsin niistä eroon, kun otin AVG:ltä tehokkaamman torjunnan ja nostin Ohjauspanelista Internetin Tietosuojan tasoa Vahvaksi. Ja useissa mainosviesteissä oli mahdollisuus poistaa osoitteensa jakelusta (unsubscribe). Roska/mainosposti on vähentynyt.

Mikkolassa nyt ollu takatalvenkin yli. Puutarhassa riittää valmistelemista.
Halusin tulla kuulemaan linnunlaulua ja sitä onkin riittänyt. Punertavat närhi, kauniisti laulava punarinta, leppälintu ja peippo bongattu.
Puolilta päivin ihmettelin, mitä kauheaa on tapahtunut kun joku lintu rääkyi kuin syötävä. Satuin vilkaisemaan taivaalle ja siellähän liiteli haukka. Hälytysääni loppui vasta kun peto oli mennyt pysyvästi pilvien taakse.
Lökötellessäni kolmen aikaan pihalla auringonpaisteessa alkoi kuulua hanhien ääniä: siellähän ne toitottelivat kaksi yli 100 linnun auraa.
Kamera olis pitänyt olla laukaisuvalmiina, niin nopeasti ne katosivat rajan suuntaisina kohti koillista.
Eräänä päivänä tuuli kovaa etelästä ja haavat kasivat ja heiluivat. Harakka lensi puun latvaan ja keinui siellä laajaa kaarta pitkään, näytti nauttivan liikkeestä.



tiistai 15. huhtikuuta 2014

Välimerellä

Suurlaivaristeilylle pääsi lähinnä Välimerelle. Piti testata, miten tämä erosi syksyn KC-risteilystäni, kun nyt oli melkein 10-kertainen, kansainvälinen asiakasmäärä.

Siirtyminen ensin lentäen ensin Milanoon ja siitä parin tunnin bussimatka monien, monien tunneleiden läpi ja siltojen yli Savonan satamaan Italiaan. Siellä odotti vasta edelliset matkustajat purkanut 13-kansinen alus laituriin kiinnitettynä. (Joka satamasta purettiin ja otettiin uusia matkustajia).
Matkustajakunta oli ikäjakaumaltaan monipuolinen ja erilainen kuin KC:n melkeinpä pelkät ikäihmiset.

"Purkkiin" pääsi monen muodollisuuden (passi, henkilöID-pumaska, valokuvaus ja
terveyskontrolli) jälkeen. Kantajat olivat siirtäneet matka-askit bussista hytin luo.
Cabinessa sisällä oli kortti, jonka avulla maksaminen ja kulkeminen maihin/maista helpottui. Henkilökuntana oli yli 1100 aasialaisen näköistä, pienehköä, ystävällistä ja hymyilevää miestä ja naista. Arvelin että yrmeänaamaisimmat oli ylennetty pomoiksi. Automatisointi mm. laskutuksen hallinta oli pitkälle kehitetty ja toimivat. Muutkin ruoka- ja show- ym. järjestelyt olivat hyvin organisoidut: omat huone- ja ruokapöytäpalvelijat esittäytyivät.
Ensimmäiseksi pidettiin pakollinen pelastautumisharjoitus.

Laivasta löytyi annetun infon perusteella 12 baaria, 6 ravintolaa, juoksurata, sauna,
porealtaita, myymälöitä, teattereita ja pelisaluunoita. Päivittäin julkaistu, hyttiin
toimitettu Today-ohjelma kertoi kapteenilta matkatiedot (kaupungit ja tulo/lähtöajat, sään, ym.). Palveluita sai kellon ympäri. Lisäksi telkkarista näki eri kaupungeille retkitiedot 3-8 kohteesta ja mm. omat korttiostokset saldoineen.
Koska maissaoloaika oli päivisin 5-10 tuntia, ruokailut veivät päivästä tunteja, meno tuntui hiukan stressisen kiireiseltä. Päivittän oli ohjattua liikuntaa ym. laivalle jääneille. Iltaisin esitettiin enimmäkseen musiikkiohjelmia. Aina satamasta lähtiessä soi Con te Partiro.

Eka satamakaupunki oli Napoli olikin siistimpi kuin ennakko-odokset antoivat olettaa. Ns. 2-kerroksiset Hop in Hop off -bussit olivat mainio sightseeing-väline. Valitettavasti vain toivottu ja maksettu Caprin retki oli aikataulusyistä peruttu.

Palermo näytti tyylikkäältä, vanhan ajan cityltä koristeellisine rakennuksineen. Taas 2-kerroksisista busseista kahdella linjalla sai hyvän käsityksen. Ns. m-tyyppejä ei erottanut katukuvasta. Vanhanaikaiset hevoskuljetuskärryt olivat nostalgisia. Muuten keskikaupunki oli niturinnaan autoja ja skoottereita - kuten Napolikin.

Tunisin ohitin tällä kertaa mutta ne, jotka kävivät maissa, kertoivat arabikevään merkkien jo kaikonneen. Mutta vanhan kaupungin Medinassa oli yhä ihmisruuhkaa ja oli oltava varovainen kuten 3 vuotta sittenkin. Eurot kävivät maksuvälineinä.

Seuraava päivä kuluikin merellä jokailtaista show'ta katsellessa ja Barcelonaa odotellessa. Siellä matkasimme Shuttle-bussilla ensin 3 km kaupunkiin ja siellä HH-busseilla ympäri cityä. Tutustuimme mm. Gaudin taloihin ja La Ramblaan. Metrokaupunki. Ilmaratagondoli kulki satamasta vuorelle.

Marseillen keskusta oli 8 km:n päässä uudesta suurlaivasatamasta. Kävimme museossa ja karnevaalien takia oli vanha satama-alue suljettu. Filmasimme äänekkäitä, tanssivia kulkueita. Sattunut kaunis sää rusketti retkeläisten kasvot. Päivällisillä tunnelmaa kohottivat italiailtaa symboloivat henkilökunnan O sole mio ja tarantella -esitykset soihtuineen. Metrokaupunki.

Sattunut kaunis sää rusketti retkeläisten kasvot. Ja oli vähän haikeaa palata koleahkoon Suomeen vähän eri reittiä kuin tullessa. Unohtumattomasta ja laadukkaasta loistoristeilystä muistuttamaan jäivät yli 600 valokuvaa ja 3 tuntia videoita ynnä tuliaiset.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Varislinnuista

Minusta on kiva seurata elävää luontoa. Helpointa on nähdä lintuja.
Varislinnuthan ovat suurikokoisia ja voimakkaita varpuslintuja. Niitä näkee ympäri maailmaa ja etenkin taajamien liepeillä. Niiden graafisuus on kiehtonut piirtäjiä.

Wikipedian mukaan "varikset (Corvidae) ovat älykkäitä lintuja, jotka hankkivat ravintonsa sekä kasvi- että eläinkunnasta. Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä. Lajeja on noin 120, joista Suomessa pesii kahdeksan." Nythän on heidän lisääntymisaikansa.

Varikset ovat fiksuja isohkoja lintuja. On tutkittu että ne muistavat ihmisten naamojakin jos niille on oltu epäystävällisiä. Niiden vaappuva kävely muistuttaa ihmisenkin vanhuudesta. Ne toimivat ilmaisina kaupungin puhtaanapitäjinä omalta pieneltä osaltaan. Istuvat mielellään koivujen latvoissa pareittain...
Sateen jälkeen näkee variksia kylpemässä lätäköissä.

Harakat liihottelevat taas ominaisesti. Varisten kanssa ne nahistelevat ruoasta ja puissa istumapaikoista. Nekin ovat varisten lailla kunnan ilmaisia/palkattomia elojätteen korjaajia. Viihtyvät kasvu/kotipaikoillaan.

Korpin matalaa "korp-korp"-kraakutusta kuulee salometsissä mutta Turun seudulla myös mm. Skanssissa, Kakskerrassa ja Liedossa.

Naakat ovat kilttejä ryhmälintuja ja niiden aamuiset/iltaiset yhteislennot naakutuksineen ovat osoitus sosiaalisista taidoistaan.
Kerran näin kun varis pyrki mukaan naakkojen ilotteluun muttei kestänyt sakissa.
Median mukaan naakka on "fiksu ja sosiaalinen laji, joka on silminnähden runsastunut viime vuosina kaupungeissa".

Närhet kauniita mutta ihmisarkoja. Varisvuorellakin pesii pari näitä lintuja.

Kuukkelit ovat nättejä ja pelottomia ruoan hakijoita vaikka kämmeneltä pohjoisessa.

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Bassosta Tallinnaan

Pitkänä syksynä saattoi nauttia lukuisista kulttuurielämyksistä.
Titanic-näyttely
Tallinnassa käytiin myös merimuseossa. Hyvin tehty näyttely. Samalla nähtiin myös merimuseon muutakin mielenkiintoista mm. iso sukellusvene hallissa sisällä. Epäselväksi ei jäänyt, kuinka laivan kulussa kävi.

Estonia-baletti
Modigliani oli hieno, ei perinteistä Joutsenlampi-balettia. Musiikki rentouttavaa, unenomaista. Hyvä virolaisen säveltäjän musiikki. Se kertoi taiteilijasta, jolle maistuivat alkoholijuomat ja joka viihtyi naisten seurassa. (Sivuhuomautus: tarkoittanee, että hänen ajastaan meni vain pieni osa turhuuteen!).
Modigliani oli aika eroottinen teos, Estonian balettitanssijoiden esitys, neg.puolena vain liikaa savua, mikä yskitti katsojia. Hieno kappale ilman puhetta ja laulua, joka tullee Suomenkin Kansallisoopperaan.

Troikka-ravintola
Karhut (täytetyt) seisoivat vastassa venäläisravintolan eteisessä. Perinteiset kurkku-hunaja-smetana alkupalat, suoraan uunista tirisevät suuret häränpaistit kyytipoikina snapsi (kaadettuna metrin korkeudelta pieniin laseihin) sekä laadukas punkku.

Kiviä taskussa
12. vuosi menossa eikä suosiossa näy loppua 2 hengen komedia/satiirissa. Suosalo ja Nuojua turpamoottoreina vauhdikkaissa roolienvaihdoissa. Vähäiset variaatiot asuissa eivät niinkään antaneet vaikutelmaa uudesta roolihenkilöstä kuin äänen ja gestiikan vaihtaminen,

Pikkujouluja
Vietettiin useita kahvi tai glögipainotteisina. Senioreina niitä arvostaa että tulee kutsutuksi vuosi vuoden perään.

Turun Tuomiokirkossa
”Tarja Turusen konsertti” johon ihmiset oli jonotelleet ilmaisia lippuja. Mä sain ne viivytyksittä vielä ed. ip. Kaverikin ihmetteli tuuriani, kun oli lukenut TS:stä jono-ongelmista. TV:stä näki ekumeenisen hartauden sitten paremmin, koska istumapaikka oli pylvään takana.

Turandot
Giacomo Puccinin viimeiseksi jäänyt mestariteos, romanttinen ooppera Turandot toi itämaisia sävyjä. 3. näytöksen loppuosan oli täydentänyt F. Alfano lähinnä Nessun dorma -teemalla. Pekingiin sijoittuva tarina nähtiin Kansallisoopperassa. Johti Alberto Hold-Garrido ja pääesiintyjinä Lögdlund Turandotina, Pohjonen Calafina  ja Haavisto Liùn roolissa.
Oopperassa prinsessa Turandot surmauttaa kaikki kosijansa: vain vastaamalla oikein julman Turandotin kolmeen kysymykseen voi kosija selvitä hengissä. Rakastunut prinssi Calaf päättää uhmata vaaraa. Puccinin väkevän värikäs musiikki on saanut rinnalleen vahvan näyttämötoteutuksen Sonja Frisellin ohjauksessa.
Mahtavat kuoro-osuudet tekivät mikrofonit tarpeettomiksi, kuten oopperasa on tapana laulaa ilman äänenvahvistusta.

Kanarian saarilla
Monipuolisista saarikiertueista kerroin ed. blogissani.

Bassossa
Tuksu ja Matti N. viihdyttivät perjantai-iltaisin.