Kevätkesä - paras vuodenaika: luontomme näyttää uusiutumiskykynsä
Puutarha on nyt juhlapuvussa: kirsikka-, luumu- ja omenapuut ovat valkoisina. Mehiläiset hyörivät niiden kukkien kimpussa ahkerina. Tuomi kukkii ja syreenien ja jasmiinin kukkimista odotellaan. Kunnostetut viinimarjapensaat lupaavat myös runsaan sadon. Valkosipulipenkit olivat talvehtineet hyvin mutta rönsyleinikit pyrkivät valtaamaan kasvualaa.
Lempeä tuuli saa oksat heilumaan nätisti. Äänimaailmasta erottuvat lehtokertun, tiaisen ja tervapääskyjen kirkumiset. Pyöräretkellä säikähdin kun kadunvarren puusta pamahti kova satakielen nakutus. Sateen jälkeinen ilma tuoksuu raikkaalta ja terveelliseltä. Lämpö on herättänyt koko luonnon kukoistamaan. Perhosista kaali-, nokkos-, sitruunaperhoset sekä sinisiipi ja neitoperho nähty.
Itsekin sonnustaudun torstaina parhaimpiini Yhteislyseon juhliin: 37 oppilastoveria seuralaisineen on ilmoittautunut tapaamaan toisiaan ja muistelemaan aikaa 50 vuoden takaa. Valtionhotelli tarjoaa arvoiset puitteet, siellähän juhlimme myös 50 (ja 10) v sitten.
Ruokailun jälkeen on luvassa vapaata ohjelmaa: puheita, laulua, soittoa, seurustelua.
Osallistujien toivotaan tuovan cd-levyjä, kasetteja, päiväkirjaotteita, valokuvia, laulujen sanoja, nuotteja, soittopelejä, tietokilpailuaineistoa, Imatra-aiheisia julkaisuja, ylioppilaslakit otetaan mukaan ryhmäkuvaa varten. Sitten siirrymme alakertaan Valtsun kellariin, jossa on esim. piano, vapaata lattiatilaa, pikkupöytiä ja tuoleja seuraavaan vuorokauteen asti.
Tainnee olla yleinen sosiaalinen tilaus tapaamisille, koska luin Uutisvuoksesta että Vuoksenniskan yhteiskoulun oppilaat sekä Tainionkosken Ritikanrannan lapsetkin kokoontuivat juuri.
Myös kaupunki? tarjosi lauantaina Koskenpartaalla musiikkia 14:stä iltayhdeksään asti maratonkonserttina. Karjalan harmonikkaorkesteri Pasi Suikkasen johdolla esitti tuttuja iskelmiä ja tanssimusiikkia kymmenkunnan soittajan avulla.
